Talviset jämäsukat

Valmiiden töiden laatikossani pyöri ties kuinka kauan sukkapari, jonka neuloin ajat sitten omia, palelevia varpaitani ajatellen. Olen kuitenkin kärsinyt viime aikoina taas jostain kummallisesta sukkainhotuksesta, joten valmistumisensa jälkeen pari hautautui laatikkoon langanpäineen enkä millään saanut nostettua sitä enää esiin. Nyt edellinen lempisukkaparini alkaa kuitenkin kuultaa kärjistä ja päkiöiltä niin paljon läpi, että langasta lienee enää vahvike jäljellä. Pakon edessä kaivelin uuden parin laatikosta, rykäisin langanpäät piiloon ja tepsuttelin sukat kameran linssin eteen.

taikatalvi-adiemus

Jämäsukat
Koko: 39
Lanka: Yarngrimoire Merino Twist Sock väreissä Taikatalvi ja Adiemus
Puikot: 2,5 mm
Langan menekki: yhteensä 52 grammaa = n. 190 m

Käyttämäni langat olivat tosiaan jämiä vanhoista sukkaprojekteista, ja missiona oli käyttää valkovihreä Taikatalvi (kappale Spotifyssa) loppuun mahdollisimman tehokkaasti. Aloitin sukat minulle poikkeuksellisesti kärjestä helpottaakseni langan kanssa kikkailua, ja neuloin ne ainakin hämärien muistiinpanojeni mukaan 52 silmukalla ja 2,5 mm sukkapuikoilla. Kantapäänä toimii luotettava Fish Lips Kiss Heel, ja vartta posottelin niin pitkälle kuin vaaleampi lankani riitti. Varresta tuli melkoisen lyhyt, kuten kuvista näkyy, joten kompensoin sitä neulomalla resorista pidemmän kuin alunperin ajattelin. En vieläkään oikein tiedä, mitä mieltä olen tuon sinisen Adiemuksen (kappale Spotifyssa) hallitsevuudesta, mutta ainakin sukat pysyvät edes jotenkuten ylhäällä mikä on ehdottoman positiivinen asia!

taikatalvi-adiemus2

Nämä sukkiin kuluneet langat ovat melko spesiaaleja, sillä Yarngrimoiren Asa on värjännyt ne hänelle lähettämäni soittolistan perusteella. En tiedä, tekeekö Asa enää näitä Laulavia Lankapaketteja, mutta konsepti on tosiaan sellainen, että paketin tilaaja lähettää Asalle musiikkia ja saa kolmesta kappaleesta vyyhdin lankaa. Minulle musiikki on aina ollut hurjan tärkeää, ja siksi nämä sukat tuntuvat ihan erityisen ihanilta nyt kun saan ne vihdoin käyttöön.

taikatalvi-adiemus4

Sukat ovat muuten tosi onnistuneet, mutta neulejäljestäni tuli ehkä aavistuksen harvaa noilla 2,5 mm puikoilla. Näitä täytynee siis ainakin alkuun pitää vähän nätimmin kuin tavallisesta villasta neulottuja sukkia, joita pyöritän ihan huoletta myös kengissä ja joilla kävelen päivittäin lattioiden materiaaleja miettimättä. Yleensä olen ollut vakaasti sitä mieltä, että jos sukkia ei voi käyttää huoletta, niitä on turha pitää laatikossa. Nämä tekevät kyllä ehkä poikkeuksen siihen sääntöön – ainakin nyt alkuun. Onneksi tuolla on vielä niitä tylsempiä sukkapareja, ja niitä käyttämällä voin taas pakoilla seuraavan sukkaparin neulomista hyvän aikaa!

Löytyykö täältä muita, joiden mielestä villasukkien neulominen on syystä tai toisesta tympeää hommaa? Minä en edes tiedä, mikä niissä tökkii, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt sukkien hurmosta. Paidat ja takit ovat sen sijaan kutkuttaneet viime aikoina varsin kovasti, ja tuolla kylpyhuoneen lattialla kuivuukin tällä hetkellä tuorein valmistunut paitani. Siitä ehkä lisää seuraavassa postauksessa!

❤: Emmi

Wanhan Sataman kädentaitomessut 2018

Moi, pitkästä aikaa! Olen ollut ihan hurjan kiireinen kandini kanssa viimeiset viikot, ja kuten näkyy, blogi on saanut väistyä pakollisten asioiden tieltä. Pidin kuitenkin viime viikolla hyvin ansaitun, vapaan viikonlopun ja kävin pyörähtämässä Helsingin kädentaitomessuilla, jotka järjestettiin ihanassa Wanhan Sataman miljöössä. Oman elämäni blogistina otin tietenkin kuvia yhdestä sun toisesta mielenkiintoisesta jutusta, ja tässä postauksessa vilautan näitä omia lempparijuttujani teillekin.

En ole liikkunut kovin paljoa Helsingissä, joten Viikkarin terminaalin vieressä oleva rakennus oli minulle aivan uusi tuttavuus. En tullut ottaneeksi itse rakennuksesta kuvia, mutta vanha punatiili pääsi todella oikeuksiinsa kevätauringossa ja miljöö oli mitä parhain kädentaitomessujen järjestämiseen. Tunnelma oli siis hyvällä tavalla varsin erilainen ja intiimimpi kuin vaikkapa Tampereen messu- ja urheilukeskuksen jättimessuilla!

IMG_1093 (2)

Tämä Huone ett Rumilta ottamani kuva on oikeastaan ainoa, jossa punatiili näkyy kunnolla. Tässä näkyy kuitenkin myös tuo Wanhan Sataman keskikäytävän ihana valo – kattoikkunoiden ansiosta sisälläkin oli ihanan valoisaa, eikä näitä alkupään kuvia tarvinnut juurikaan muokata vaikka kuvasin messuilla pelkästään puhelimellani.

IMG_1094 (2)

Yllä oleva kuva onkin Instagram-seuraajilleni jo tuttu, sillä en malttanut olla hehkuttamatta ilmakasveja heti messujen jälkeen. En ole aiemmin törmännyt näihin hauskoihin killuttimiin muualla kuin kuvissa, mutta nyt vakuutuin siitä, että näitä täytyy jossain vaiheessa hankkia kotiin! Tuntuu jotenkin aivan älyttömältä, että kasvi voi menestyä ilman juuria, mutta niin nuo vaan näyttävät tekevän. Ihmeellisiä asioita tuolta luonnosta voikin löytyä!

IMG_1095 (3)

Niihin kädentaitoihin palatakseni, tässä yllä vielä tuollainen hauska keraaminen ruukku, joita Huone ett Rum myi messuilla. Kasveille oli erilaisten ruukkujen ja alustojen lisäksi myös tosi hauskoja pisaran mallisia, vähän häkkiä muistuttavia amppeleita, joissa kasvin voi ripustaa vaikka ikkunalle.

IMG_1091 (2)

Yksi ensimmäisistä mielenkiintoni herättäneistä kojuista oli BellaMiina Design, jolla oli tosi kauniita, luonnonmateriaaleista valmistettuja sisustusesineitä. Minä tosin kiinnitin ensimmäisenä huomioni noihin kyltin takana näkyviin ihaniin lankoihin, jotka olivat ilmeisesti ihan puhdasta villaa ja joissa oli sellainen ihana, vähän kotikutoinen fiilis. Kojulla kävi sen verran kova kuhina, että en kuitenkaan jäänyt tutkimaan vyyhtejä tai muitakaan herkkuja kovin pitkäksi aikaa.

IMG_1092 (2)

Seuraava stoppini oli Marjaana Niskasen kojulla, josta löytyi toinen toistaan ihanampia tarjottimia, kattausalustoja, lasinalusia, keittiöpyyhkeitä, tyynynpäällisiä… Kaikkea ihanaa. Maatilan tyttärenä erityisesti nuo lehmät, kanat ja hevoset hurmasivat, vaikka kaikki muutkin designit olivat aivan ihania. Tuotteet oli tosi vaikea jättää hyllyyn odottamaan, mutta päätin kerrankin ajatella asioita kahteen kertaan ja lähdin kävelemään eteenpäin.

IMG_1096 (2)

Hyvä ajatukseni itsehillinnästä ja aikuismaisesta käytöksestä kariutui kuitenkin hyvin pian, kun ensimmäisen hallin päästä löytyi Taito Shopin koju, jossa oli Ebba Masalinin ihanien opetustaulujen kuvilla varustettuja pyyhkeitä, vihkoja, lakanoita ja julisteita. Ihastuin päätä pahkaa kissankello-julisteeseen, ja päädyin ostamaan sen seuraksi myös niittyleinikin ja heinäkasveja-julisteen paperiprintteinä. Ajattelin, että kissankello voisi olla yksinään hieman orpo – nyt pitäisi sitten vaan keksiä tuolle kokonaiselle niitylle paikka täältä kotoa!

IMG_1099 (2)

Heti toiseen halliin tullessani löysin Lankakauppa Ilon, jonka pistettä kiertelin hyvän tovin epäilemättä aika älytön hullunkiilto silmissäni. Ilolla oli mukanaan kaikenlaisia herkkuja: Primrose Yarn Co:n lankoja, Louhittaren Luolaa, Lystigejä, Hedgehog Fibresia…

IMG_1098 (2)

Näihin Ilon ihanuuksiin teki mieli hukuttautua, mutta opintotukeni määrää ja tulevaa kevättä ajatellen kasasin itseni ja tyydyin hipelöimään vyyhtejä vailla oikeita ostoajatuksia. Toisaalta ehkä hyvä niin – näiden seasta olisi ollut tosi vaikea päättää vain yhtä tai kahta ostettavaa!

IMG_1104 (2)

Seuraava pysähdykseni oli Einari & Elli, jonka ihanat piirroshahmot jättivät heti jonkinlaisen mustetahran sydämeeni. Jos oikein tarkkaan katsoo, tuossa mukin koirassa lukee ”I love you too”, mikä oli mielestäni aivan hillittömän hauska lausahdus tuohon virnistykseen yhdistettynä. Mikäli mukihyllyni ei olisi jo ennestään vähän liiankin täynnä muumeja, olisin ehdottomasti ostanut tästä itselleni vähän huumoria arkiaamuihin!

IMG_1105 (2)

Einari & Ellillä oli myös maalauksia, joista erityisesti tämä leijona puhutteli minua melkoisen paljon. Äidilleni leijona on tietyllä tavalla melko tärkeä eläin, ja tästä taulusta olikin pakko lähettää hänelle saman tien kuva vaikka muuten yritin pitää puhelimen käytön minimissä saadakseni mahdollisimman paljon irti messuista.

IMG_1109 (2)

Yllä oleva kuva ei tee lainkaan oikeutta seuraavalle ihastukselleni, Made by NooSan koruille. Näissä käytetään materiaalina täysin suomalaista koivuvaneria, ja suosittelen ehdottomasti käymään vaikkapa heidän Instagramissaan kurkkaamassa näitä ihania koruja. Tämä ei ole millään tavalla maksettu tai sovittu mainos, vaan olen aidosti tykästynyt heidän tyyliinsä eikä äkkiä nappaamani räpsy kerro mielestäni puoliakaan näistä kauniista koruista.

IMG_1113 (2)

Kierroksen loppupuolella pyörähdimme vielä Titityyn kauniisti järjestetyllä nurkkaosastolla, joka oli hieman Ilon tapaan lastattu täyteen toinen toistaan ihanampia lankoja. Onnistuin kevään budjettini onneksi jälleen vain ihailemaan sivusta kun messuseuralaiseni valitsi sopivinta lankaa villatakkiin. Näissä tilanteissa Titityyn lähistöllä asuminen on ihan hyvä juttu, koska en viitsi ostaa messuilta sellaisia lankoja, joita saan helposti myös kotikaupungistani. Perinpohjaisen mietinnän jälkeen pääkaupunkiseudulla asuva seuralaiseni löysi onneksi takkilangat, joten reissusta jää myös jotain ihan konkreettista muistoksi!

IMG_1114 (2)

Titityyllä oli mukanaan myös ihanaa, suomalaista Tukuwoolia, jota hypistelimme seuralaisteni kanssa varsin pitkään. Tuo lanka on vaan jotenkin niin rehellistä ja rustiikkista, että siihenkin tekisi mieli hukuttautua! Minun pitäisi kyllä pikkuhiljaa alkaa keksiä, mitä neuloisin omista tukuistani – tuolla hyllyssä odottaa neljä vyyhtiä Tukuwool Sockia, mutta en vielä muutaman kuukauden hauduttelun jälkeenkään tiedä, mitä ne tahtoisivat olla. Harmittaa kuitenkin vain seisottaa niitä tuolla hyllyssä.

IMG_1116 (2)

Ihan viimeisenä löysimme tiemme välikössä piilotelleen Rae Factoryn luokse, ja onneksi löysimmekin! Seurassani oli intohimoinen siili-ihminen, joka on myös lemmikkisiili Tuhkimon omistaja, ja hän osti tuollaiset kuvassa näkyvät, supersuloiset siilikorvikset. Rae Factorylla oli myös ihan älyttömän söpöjä postikortteja ja riipuksia, jotka nekin oli melkoisen vaikea jättää taakseen.

Kaiken kaikkiaan messut olivat tosi kiva kokemus, ja tykkäsin näistä pienemmän mittakaavan menoista ehkä jopa enemmän kuin Tampereen messuista, joista kirjoitin syksyllä (täältä pääset postaukseen). Näytteilleasettajia oli luonnollisesti paljon vähemmän, mutta mielestäni kattaus oli silti tosi monipuolinen – löytyi koruntekijöitä, taiteilijoita upeiden printtiensä kanssa, kirjansitojia, autojen sisäkumien kierrättäjiä ja ties mitä muuta. Olikin aika ikävä kuulla, että Wanha Satama poistuu messukäytöstä tämän kuun lopussa, eikä kässämessuja siis enää voida järjestää siellä. Toivottavasti seuraavakin miljöö on yhtä kiva, sillä rima tuli asetettua korkealle ensiheitolla!

Oliko kukaan teistä lukijoista messuilemassa? Jos olitte, pidittekö valikoimasta ja tarttuiko jotain ostoksia mukaan?

❤: Emmi