Uusi vuosi, uusi bujo + jouluarvonnan voittaja!

Vuosi vaihtui, ja samalla vaihtui myös mukanani kulkeva muistikirja. Tässä postauksessa kurkataan uuden bujoni kansien sisään, ja kerron teille, mitkä ovat minulle bujon tärkeimmät asiat tai ominaisuudet. Tekstin lopusta löydät käsityöbloggaajien joulukalenterin aaton luukussa olleen arvonnan voittajan!

IMG_7727

Ihan ensimmäisellä sivulla on alkuperäisestä ideasta hieman muokattu avain, eli koko bujon käyttämisen ja lukemisen koodisto. Bullet Journalin kehittäjän, Ryder Carrollin, mukaan tehtävät ovat pieniä pisteitä ja tapahtumat ympyröitä, mutta omasta mielestäni jako on loogisempi näin. Olen myös lisännyt symbolien joukkoon kasan erilaisia asioita – esimerkiksi deadlinet on näin opiskelijana hyvä erottaa muista asioista, jotta työt tulee varmasti palautettua ajoissa. Olen sisällyttänyt myös joitain harrastuksiani suoraan symbolien joukkoon, pyrkien kuitekin pitämään kuvat helposti piirrettävinä, toisistaan erottuvina ja melko yksinkertaisina.

IMG_7728

Seuraavalle aukeamalle lisäsin yksinkertaisen kalenterin tästä vuodesta. Etenkin kauemmas tulevaisuuteen sijoittuvia menoja on mielestäni huomattavasti helpompi aikatauluttaa, kun kuukausien kulun näkee yhdellä aukeamalla. Ensin mietin, että olisi hauska piirrellä jotakin sivujen ulkoreunoille, mutta oikeastaan pidän tästä asettelusta tällaisena tyhjänä ja selkeänä enemmän. Viikkojen numerot saatan vielä lisätä, mutta muuten taidan pitäytyä tässä yksinkertaisessa ulkoasussa! Mietin myös sitä mahdollisuutta, että joka kuukauden alle mahtuisi kirjoittamaan pari isompaa menoa tai lomaa mikäli sellaisia tulee, mutta saa nähdä, millaiseksi aukeama käytössä muodostuu.

IMG_7729

Koko vuoden kalenterin jälkeen siirrytään askelta pienempään yksikköön, future logiin eli vapaasti suomennettuna lähitulevaisuuden tapahtumiin. Minusta lähitulevaisuus-sivu toimii parhaiten pystysarakkeilla, ja vanhalla tutulla ulkoasulla oli helppo jatkaa myös uudessa vihkossa. Kuten tästä kuvasta näkyy, en yleensä jaksa värkkäillä viivoittimen kanssa joten viivat eivät ole ihan suoria, mutta mitäpä pienistä. Jos kuukausille tulee paljon tapahtumia, kontrastivärillä tehdyt viikkoja rajaavat viivat jäävät joka tapauksessa taka-alalle.

Future logini ulottuu tällä hetkellä huhtikuulle, ja kuten ennenkin, seuraavan login aika tulee sitten kun ensimmäinen toukokuun tapahtuma ilmenee. En koe tarvetta tehdä näitä sivuja valmiiksi etukäteen, sillä kevääseen mennessä ehdin käyttää jonkinlaisen siivun kirjan sivumäärästä joka tapauksessa. Kun teen aukeaman vasta tarpeeseen, se on lähempänä silloin aktiivisesti käytössä olevia sivuja. Lisäksi saatan saada jonkin uuden idean lähitulevaisuus-sivujen toteutuksesta, enkä pääsisi kokeilemaan sitä mikäli kaikki olisi jo valmiina. Miksipä tekisin itselleni valmiin kalenterin, kun bujon pointti on juuri joustavuus ja muokkautuvuus elämäntilanteen mukaan?

IMG_7731

Heti lähitulevaisuus-sivun jälkeen on mielestäni yksi oman bujoni ehdottomasti tärkeimmistä sivuista, nimittäin kuukautiskalenteri. Nyt kannattaa skipata postauksen loppuun, mikäli koet, ettet halua tietää mitään naisten terveydestä tai siitä, miksi itsestään on tärkeä huolehtia!

Öljynvaihtosivuni on käytännössä viime vuoden trackerini lihavoitu ja viilattu versio. Alla on screenshot Instagramistani, ja kuvassa näkyy viime vuoden versio silloin kun siinä ei vielä ollut merkintöjä. Lienee ihan ymmärrettävää, että en halunnut ottaa teille valokuvaa nyt jo täydestä seurantasivusta. Joka tapauksessa, viime vuoden trackerissa itse seuranta oli yhdellä sivulla, ja siinä oli yhden pistevälin pystysarake jokaiselle kuukaudelle. Uuteen versioon lihotin kuukausien sarakkeet tuplaleveiksi, jotta kaikkea ei tarvitse tunkea yhteen pieneen ruutuun. Pahimpina päivinä jouduin nimittäin tirhustamaan kolme tai neljä symbolia tuohon 0,5cm x 0,5cm laatikkoon, mikä kieltämättä kävi hermoille useammin kuin kerran tai kaksi.

Viime vuodesta poiketen pienensin memo-saraketta melko lailla, sillä aihepiiriin liittyviä merkintöjä ei ehtinyt vuoden mittaan tulla kovin montaa. Lisäksi aukeamalla on vertailun vuoksi tiedot viime vuoden kiertojen pituuksista, ja sarake ensi vuoden vastaaville tiedoille. Tarkimmat teistä huomasivat varmasti tuolta taulukosta, että en käy joka kuussa aivan kellon lailla, joten koen tosi hyödylliseksi mahdollisuuden palata edellisiin kuukausiin. Voin vertailla kuluvan kuukauden fiiliksiä aiempiin rytmeihin, ja samalla huomaan mahdolliset poikkeavuudet nopeammin. Minulle tästä aukeamasta on tullut vuoden aikana yksi tärkeimmistä koko bujossa, sillä olen vihdoin alkanut hahmottaa myös migreenini yhteyksiä sekä elämäntapoihin että hormonitoimintaan – mikä helpotus!

Näyttökuva (6)

Kuvaamieni osien lisäksi bujossani on myös sisällysluettelo, joka itse asiassa on printattu valmiiksi tähän uuteen Leuchtturm1917-merkkiseen muistikirjaani. Tuttavallisesti nimellä Lettu kulkevassa kirjassa on valmiiksi myös sivunumerot, mikä on ihan kiva lisä verrattuna viime vuoden palvelleeseen Moleskineen. Kun nyt eroja ryhdyin listaamaan niin Lettu on Moleskineä ehkä noin sentin leveämpi, ja Leuchtturmissa on kaksi merkkinauhaa Moleskinen yhden nauhan sijaan. Muita ratkaisevia eroja näissä kirjoissa ei mielestäni ole, sillä molemmista saa vahvemman kynän kuultamaan läpi melko helposti ja paperi on hyvin pitkälti saman tuntuista. Sen enempää en siis osallistu tähän ikuisuuskysymykseen (ainakaan vielä), koska molempien merkkien kirjat ovat mielestäni oikein päteviä bujoiluun.

Vielä viimeisenä se asia, jota moni luultavasti tuli täältä kurkkimaan, nimittäin jouluaaton arvonnan voittaja! Ikävä kyllä aika monelta oli unohtunut sähköpostiosoite, joten osallistujien joukko kutistui melko pieneksi. Tuosta joukosta voittajaksi selviytyi random.org-sivuston tarjoamalla generaattorilla arvottuna Teresa S., jolle olenkin jo laittanut sähköpostia voitosta. Onnea!

Hauskaa alkanutta vuotta kaikille teille, nähdään taas pian uusien päivitysten parissa!

♥: Emmi

Mainokset

Käsityöblogien joulukalenteri 2017 – luukku 24

Tämä on Käsityöblogit-facebookryhmän joulukalenterin viimeinen luukku. Tervetuloa blogiini, sekä uudet että vanhat lukijat, ja oikein rauhallista joulun aikaa minunkin puolestani!

Monissa edellisissä luukuissa on jaettu mitä ihanimpia ohjeita erilaisiin käsitöihin, kehitelty lahjaideoita ja muutenkin fiilistelty saapuvaa joulua itse tekemisen näkökulmasta. Viimeistään tänään kaikki nuo ihanat ideat tulevat eloon ja oman tekemisen ilo heijastuu myös lahjan saajan kasvoilta, kun paketteja päästään avaamaan.

IMG_7634. (2)

Tiedän, että moni teistä on tehnyt kasoittain lahjoja itse tänäkin jouluna, ja siksi päätin näin aaton kunniaksi tarjota jotakin takaisin teille. Tämän luukun pääosassa onkin pieni arvonta, jossa sinun on mahdollista voittaa ihanaa Teeleidin irtoteetä Jyväskylästä, muutama minivyyhti lankaa minun omasta varastostani ja lisäksi jotakin pientä herkkua.

IMG_7636. (2)

Osallistuaksesi arvontaan jätä blogini kommenttiboksiin (ei facebook-ryhmään) seuraavat asiat:

  • toimiva sähköpostiosoite, josta tavoitan sinut
  • kerro, mikä on suosikkiteelaatusi: musta, vihreä, valkoinen vai rooibos
  • kerro, mikäli olet allerginen esim. pähkinälle tai muille herkuissa yleisesti käytetyille ainesosille
  • lisäksi arvostaisin sitä, jos liittyisit blogin lukijaksi joko sähköpostilla blogin sivupalkista (klikkaa sivun ylälaidassa näkyvää kuvaketta, jossa on kolme viivaa päällekkäin) tai Bloglovinin kautta

Arvonta päättyy 31.12.2017 kello 23.59, eli kaikki tämän vuoden puolella jätetyt, ohjeiden mukaiset kommentit osallistuvat palkinnon arvontaan. Palkinto menee suoraan omasta pussistani, eli arvontaa ei ole tehty yhteistyössä minkään yrityksen kanssa. Suoritan arvonnan hetimiten alkuvuodesta ja otan sen jälkeen yhteyttä voittajaan, mutta palkinnon postitus viivästynee noin viikolle 3 omien menojeni vuoksi. Voittaja saa siis oikein myöhäisen joululahjan piristämään arkeen paluuta! 🙂

IMG_7640.

Näiden kuvien ja tunnelmien myötä oikein ihanaa, rentouttavaa ja iloista joulunaikaa kaikille teille, jotka olette osallistuneet joulukalenteriimme joko lukijoina tai kirjoittajina! Onnea arvontaan, ja vielä kerran oikein tunnelmallisia rentoutumisen hetkiä jokaiselle!

♥: Emmi

Vuoden 2017 joulukortit

Nyt kun joulukortit on luovutettu Postin huomaan, on aika kurkistaa, millaisia tervehdyksiä meiltä lähetettiin läheisille ympäri Suomen. Osa korteista pääsee vastaanottajilleen vasta kun näemme kasvokkain, joten jos koet olevasi perheenjäseneni, kannattaa odotella vielä muutama päivä ennen tämän kirjoituksen lukemista!

IMG_7557.3

Yllä ihan ensin kuvituskuvana parilla hiutaleella puettu kirjekuori – minusta on hauska koristella kuoretkin edes jollain pienellä yksityiskohdalla kuten näillä helpoilla ja suloisilla leimoilla. Tuntuisi jotenkin hassulta lähettää vaivalla tehdyt kortit eleettömässä, tylsässä kirjekuoressa kun juuri vaikkapa leimojen käyttö vie vain pienen hetken!

IMG_7551.xd

Tänä vuonna askartelimme kortit poikkeuksellisesti mieheni kanssa yhdessä. Hän ei ole erityisemmin askartelija- tai muutenkaan näpertelijätyyppi, mutta näiden korttien kanssa puuhailu oli molempien mielestä ihan hauskaa yhdessäoloa. Kummasti tuo sarjatuotantokin nopeutui, kun mies liimasi washeja paperille ja leikkasi palloja.

Kortit on tosiaan tehty skräppipaperista leikatuille pohjille, ja niihin on liimattu washiteipillä koristellut joulupallot. Pallot on mielestäni helpoin tehdä niin, että liimaa ensin washit tavalliselle kopiopaperille satunnaisessa järjestyksessä, piirtää kääntöpuolelle ympyröitä ja sitten ei muuta kuin leikkaamaan. Meidän pienellä korttitehtaallamme minä liimasin pallot paikalleen, piirsin nuo ripustusnauhat ja kirjoitin tekstit sekä kortin etu- että takapuolelle.

IMG_7553.2

Tänä vuonna askartelimme vaatimattomat 11 korttia, mikä oli näiden pallojen leikkelyn huomioon ottaen ihan hyvä asia. Pari vuotta sitten olin polttaa käpyni useampaan otteeseen, kun leikkasin jokaiseen korttiin kolme sydäntä ja lähetettyjen tervehdysten määrä oli kai päälle 25, ellei jopa kolmisenkymmentä. Vahingosta viisastuneena oli ihan mukavaa leikata yksinkertaisia, isoja muotoja!

Pyrin yleensä kirjoittamaan kortteihin edes jokseenkin persoonallisen tervehdyksen vastaanottajalle, tai ainakin kohdistan formaalimmat kortit vanhemmalle väelle ja lähetän kieli poskella väsätyt kappaleet ystävilleni. Tänä vuonna, toivotusten ollessa jo kortin etupuolella, kirjoitin kortteja tarkoituksellisesti kolmella eri tekstivariaatiolla. Tiedän, että esimerkiksi äitini ja mummoni näkevät todennäköisesti toistensa kortit, ja minusta on ihan hauskaa, etteivät ne ole ihan samanlaiset.

Onko sinulla tapana tehdä kortit itse vai säästätkö suosiolla stressiä ja ostat ne valmiina? Kieltämättä valmiiden korttien helppous houkuttaisi täälläkin, mutta ainakin toistaiseksi sopiva aikarako askarteluun on löytynyt joka vuonna!

♥: Emmi

Virkattu kuusenalusmatto

Tänä vuonna se tapahtui – ostimme ensimmäisen ihan oman joulukuusen asuntoomme. Se on valkoinen, se on suloinen ja siinä on neljä hyvin kapeaa jalkaa – siispä sen alle piti saada matto. Muovikuusi ei onneksi varista neulasiaan eikä maton siksi tarvitse olla suuri tai sileä, joten tartuin helppoon vaihtoehtoon ja virkkasin pienen pyörylän trikookuteesta.

IMG_7533 (3)

Kuusenalusmatto
Koko: ⌀ n. 40 cm
Materiaali: Lankavan valkoinen trikookude
Koukku: 10 mm

Virkkasin maton käyttämällä pelkkiä pylväitä, ja ”ohje” on taas kerran omasta päästä. Aloitin virkkaamalla kuteesta tehdyn lenkin ympärille 12 pylvästä, yhdistin ne piilosilmukalla ympyräksi ja jatkoin ihan tavallisella ympyrän kaavalla eteenpäin:
– 2. krs: *1 pylväs, 2 pylvästä samaan silmukkaan*, toista *-*, yhdistä piilosilmukalla
– 3. krs: *2 pylvästä, 2 p samaan silmukkaan*, toista *-*, yhdistä piilosilmukalla
– 4. krs: kaksi pylvästä joka neljänteen silmukkaan, ja niin edelleen
– Viimeisen kerroksen jälkeen päättelin kuteen tiukasti työhön huolittelematta reunaa sen kummemmin

IMG_7538 (2)

Neljännen ja viidennen kerroksen välissä vaihdoin lisäysten paikkaa niin, että ne siirtyivät edellisen kerroksen lisäyskohtien puoliväliin. Jos lisäysten paikka on sama kerroksesta toiseen, matosta ei välttämättä tule pyöreää vaan se alkaa näyttää koko ajan kulmikkaammalta – tämän näkee selvemmin jos aloittaa vaikka kuudella pylväällä. Kahdellatoista aloittaessa kulmikkuus ei vielä tämän kokoisessa matossa näy ehkä lainkaan, mutta halusin kuitenkin pelata varman päälle.

Matto jäi kupruilemaan ulkoreunaltaan hitusen verran, mutta ajattelin, että siinähän sitten kupruilee. Jo kuvista huomaa selvästi sen, että kuteen paksuus vaihtelee hurjan paljon, ja etenkin viimeiset kaksi kerrosta ovat paljon paksumpia kuin sisemmät. Siksi en halunnut purkaa mattoa, toki tuo kurtistelu olisi tasoittunut parin lisäyksen väliin jättämisellä mutta ongelma ei mielestäni ole kuitenkaan niin iso, että purkaminen olisi ollut fiksua. Suunnittelin, että joulun jälkeen matto voisi löytää paikkansa vessan lattialta, ja siellä se viimeistään tasoittuu askelten alla sen verran, että näin lievä kupruilu loppuu.

IMG_7539 (2)

Aihepiiriin, siis joulukuuseen, liittyen otin pari kuvaa myös kuusessa roikkuvista koristeista. Meillä on selkeästi eniten tylsiä, teollisia muovipalloja, mutta kuusessa killuu myös joitakin käsin tehtyjä koristeita. Unelmani olisi verhota kuusi kokonaan itse tehtyihin koristeisiin, mutta en usko että se on kovin realistinen tavoite edes parin vuoden sisään. Olen pohjimmiltani vähän sellainen tyyppi, että innostun tällaisista DIY-ideoista tosi helposti, mutta toteutusvaihe piiputtaa toiston takia lähes yhtä nopeasti – mikäli siis saan aikaiseksi aloittaa laisinkaan.

IMG_7536 (2)

Yllä oleva enkeli on toinen kahdesta keskenään samanlaisesta koristeesta, jotka ostin Tampereen Kädentaidot -messuilta tänä vuonna. Ikävä kyllä en saanut enää jälkikäteen selvitettyä enkelit valmistaneen yrityksen nimeä, mutta joka tapauksessa koristeet ovat aivan ihastuttavat ja niistä tulee ehdottomasti meidän kuusemme vuosittaiset vakiovieraat!

IMG_7535 (2)

Viimeisenä esittelyssä on virkkaamalla koristeltu rengas, jonka olen saanut lukioaikaiselta kämppikseltäni joululahjaksi joitakin vuosia sitten. Myös tämä on yksi suosikeistani – johtunee siitä, että koriste tuo mieleen sekä hyvän kaverin että koristeen kanssa paketissa olleet, itse tehdyt keksit! Kukapa ei muistelisi hyviä keksejä vielä vuosienkin päästä?

♥: Emmi

Throwback!

Ostin viimein uuden tietokoneen, ja siirrellessäni tiedostoja ulkoisen kovalevyn kautta satuin löytämään vuoden 2014 kuva-aarteita sekä käsitöistä että muista jutuista. Ajattelin, että voisi olla hauskaa jakaa muutama kuva teidän kanssanne, eli tervetuloa mukaan aikamatkalle!

Sen verran tosin täytyy vielä huudella, että päätin jättää kuviin alkuperäiset filtterit kaikessa niiden hirveydessään. Suurin osa kuvista on tallentunut puhelimeeni Instagramin kautta, ja vaikka niitä ei enää löydy tililtäni, laatu on alkuperäisen Instagram-julkaisun mukainen eli ei kovin hyvä. Saa nauraa, sillä näistä osa on oikeasti aika järkyttävän huonolaatuisia!

afrikankukka
Afrikankukkia suoraan niiltä ajoilta, kun kaikki virkkasivat näitä.

Aloitetaan vaikka tällä kaikista noloimmalla jutulla. Voitteko uskoa, että vaikka olen aloittanut tämän afrikankukkaprojektin kuvatodisteiden mukaan vuonna 2014, se on edelleen kesken? Tämä jos joku on oikea ikuisuusprojekti! Tällä hetkellä peitosta on tulossa pienehkö vaunupeitto tai jotakin vastaavaa, koska en vaan jaksa katsella sitä enää tuossa sohvan selkänojalla. Muutama pala ja reunus puuttuisivat enää, mutta otan vastaan veikkauksia siitä, kuinka pitkään niiden virkkaamisessa vielä menee!

DSCN5715
Sopivasti vinoja isoäidinneliöitä Novita Puro Batik -langasta.

Vanhoista kuvista huomaa kieltämättä hyvin oman kehityksensä. Suoria isoäidinneliöitä en välttämättä saa aikaa vieläkään, mutta ainakin tiedän, että akryylilangasta ei kannata virkata tiskirättejä. Muistaakseni sellaisia näistä nimittäin oli tulossa – en keksi pannulapun lisäksi oikein muutakaan käyttötarkoitusta tällaisille neliöille, ja pannulappuja tuskin olisin tehnyt akryylista edes tuolloin.

IMG_20140519_180035 (1)
Neulepiknik!

Kuvien joukossa oli myös tällainen tunnelmallinen piknik-kuva. Muistan tämän toukokuisen iltapäivän edelleen, koska tuolloin sain ensimmäisen kerran aurinkoihottumaa. Toukokuussa. Kertonee jotain siitä, miten perisuomalaisen vaalea hipiä minulle on siunaantunut?

IMG_20140509_172137
Suklaata, teetä ja villasukat – klassikko!
IMG_20140306_100525
… Seuraavaksi kahvia ja lankaa!

Jotenkin tämä syötävien ja juotavien teema on aika vahvana näissä kuvissa, ja itse asiassa sama teema toistuu omassa Instagramissani edelleen. Olen kyllä aika aktiivinen teen ja kahvin kuluttaja, mikä saattaa osaltaan selittää asiaa!

IMG_20140412_202834
Valepalmikkoa, jolla tein itse asiassa ihan kivat kämmekkäät.

Tämän seuraavan kuvan tapahtumia en kyllä osaa selittää – neuleita ja kuoharilaseihin kaadettua, halpaa siideriä. Ilmeisesti lienee jonkun kämppiksen synttärit tai nimpparit menossa, ja olettaisin, että olemme nautiskelleet yhden tai maksimissaan kaksi siideriä neljään pekkaan. Olimme just niin villejä lukiolaisia! Näistä editoinneista en kyllä ole kovin ylpeä, varsinkin nämä ihmeelliset kehykset olisivat nykyään minulle aivan täysi no go.

IMG_20140404_160228
Tämä virkattu kori on itse asiassa käytössä edelleen!

Edellisessä kuvassa vilahtaneesta korista oli vähän parempikin kuva. Tuo on kyllä ollut tosi hyödyllinen työ, oli ehdottomasti kannattavaa taistella tuon ontelokuteen kanssa koska kori on ollut valmistumisestaan asti koko ajan käytössä. Virkkasin siihen kahvat, mikä oli tosi hyvä idea sekä hauskan yksityiskohdan että käytännöllisyyden takia.

DSCN5706
Rykimäporo-sukka 7 veljestä -langasta.

Loppukevennykseksi löysin kuvakansiosta myös tällaiset kauniit porosukat, joissa tapahtuu vähän härskejä asioita. Mikäli joku yhtä kieron huumorintajun kanssa elävä lukija kiinnostuu tästä kirjoneulekaaviosta, se löytyy Ravelrysta ja on tosiaan ilmainen. Tämä kyseinen polvisukka valmistui muistaakseni ystäväni 18-vuotissynttärilahjaksi, mutta sovimme yhteisymmärryksessä, että sille ei tarvitse tehdä paria. Tästä kauniista porosukasta tuli siis kaverille klassinen ugly Christmas stocking, kamalan ruma joulusukka. Se oli silti mielestäni ihan tekemisen arvoinen projekti, ei sitä ihan joka vuosi pääse neulomaan rykimäporoja!

Inspiraatiota Suomen Kädentaidot -messuilta!

Minäkin, kun kaikki muutkin!

Kävin sunnuntaina Tampereen kädentaitomessuilla äitini kanssa, ja kuten monet muutkin bloggaajat, haluan jakaa kanssanne muutaman messuilta mieleeni jääneen, inspiroivan asian. Vielä ihan selvennyksenä sen verran, että mistään näistä maininnoista en ole hyötynyt mitenkään, ja itse messuillekin menin ihan maksavana asiakkaana. Nämä ovat siis ihan pelkästään minun omia poimintojani siinä järjestyksessä, jossa ne messuilla kierrellessäni löysin! 🙂

IMG_0630
Almandiini on minun ja äitini vanha suosikki – ihanat kuosit jäävät helposti mieleen.

Ensinnäkin, sunnuntai oli mielestäni aivan loistava päivä messuiluun. Väkeä oli edelleen paljon, mikä ei yllätä sillä messut vetivät kaikkien aikojen kävijäennätyksensä tänä vuonna. Minusta tungosta ei kuitenkaan ollut aivan valtavan paljoa, ja kojuille pääsi kuikuilemaan yleensä juurikaan jonottelematta. Ainoa huono puoli oli se, että monien indievärjäreiden langat olivat ehtineet loppua. Toisaalta näin opiskelijan näkökulmasta tässäkin jutussa on kaksi puolta – budjetissa on helppo pysyä kun houkutuksia on vähän!

IMG_0631
Kässäkerho PomPomin tweedejä oli pakko käydä hipusttamassa – siitä huolimatta, että omassa laatikossa odottelee villapaidallinen tätä samaista ihanuutta.

Olimme tänä vuonna äitini kanssa tosiaan toista kertaa messuilla, ja tällä kertaa kokemuksesta tuntui saavan paljon ensimmäistä kertaa enemmän irti. Ehkä silloin pari vuotta sitten aikaa meni tavallaan sellaiseen yleiseen palloiluun enemmän, siitä huolimatta, että Tampereen messukeskus on tullut tutuksi monista muistakin tapahtumista. Tänä vuonna suuntasimme saman tien kiertämään kojuja, ja nyt niiden muodostamien korttelien välissä oli ehkä aavistuksen helpompi navigoida. Lieneekö kyseessä avaruudellisen hahmotuskyvyn maaginen parantuminen vaiko messurutiini, paha sanoa!

IMG_0632
Nuppu Print Company oli minulle uusi tuttavuus, mutta varasti huomioni heti ihanilla designeillaan. Heillä oli myynnissä myös muistikirjoja, joita hipelöin totta kai hyvän tovin!

Tänä vuonna huomasin huolestuttavan trendin omassa messukäyttäytymisessäni, sillä lankojen sijaan kävelin huomattavasti useammin hipelöimään ihania kankaita. Erityisen huolestuttavaa tästä tekee se, että en käytännössä osaa ommella juuri mitään. Minulla on kyllä ompelukone, jonka kanssa en oikeastaan tule toimeen, ja jopa joitakin ihan kivoja kankaita. En kuitenkaan ole saanut vieläkään aikaiseksi aloittaa ompelun opettelua, joten onkin aika hassua, että kankaiden vetovoima oli näin suuri.

IMG_0633
Roo oli kiinnittänyt myös monen muun bloggaajan huomion, eikä syyttä. Kuosit ovat heilläkin aivan mielettömän sympaattisia!

Olin kuitenkin fiksu aikuinen, enkä ostanut mitään näistä himottelemistani kankaista. Ajattelin, että koska en osaa ommella, en tee hienoilla kankailla vielä mitään. En kuitenkaan uskaltaisi leikellä niitä ja ryhtyä kokeilemaan mitään villiä, sillä kaikella on hintalappu. Jospa ensin ottaisi niitä vanhoja lakanakankaita ja kokelisi jotakin, sen jälkeen suuntaisi ehkä kangaskauppojen palalaareille ja joidenkin vuosien päästä voisi siirtyä näihin oikeasti laadukkaisiin ihanuuksiin!

IMG_0635
Ninnimoin kojulla piti pyöriä vähän pidempäänkin, nämä printit sulattaa sydämen!

Totta kai messuilla oli muutakin kuin lankoja ja kankaita – kädentaidot ovat kuitenkin tosi paljon muutakin kuin tekstiilitöitä. Tänä vuonna mukana oli myös ihana Ninnimoi, jonka nettikaupasta olen tehnyt aiemmin jo parikin tilausta. Messuilla iski pahan sorttinen printtiähky enkä osannut valita mitään kotiin ostettavaa, mutta voi pojat, mieli kyllä teki!

IMG_0637
Shalmiak oli yksi niistä kojuista, joilta en olisi millään malttanut lähteä pois. Katsokaa nyt noita yksisarvisia, millä ihmeellä tuollaiset voi jättää odottamaan?

Oikeastaan ainoa materiaali, jonka puuttumiseen kiinnitin tänä vuonna huomiota, oli lasi. Ehkä satuin vaan kävelemään silmät kiinni messuilla olleiden lasitaiteilijoiden ohi, mutta heitä näkyi harmillisen vähän kaiken kaikkiaan messujen yleiskuvassa. Puuta, metallia, savea, nahkaa, tekstiilejä ja paperitavaraa tuntui olevan tasaisemmalla jaolla kuin aikaisemmin, mitä nyt yhden aiemman messuvuoden kokemuksella voi sanoa. Ehkä ensi vuonna mukana voisi olla myös useampia lasialan käsityöläisiä?

IMG_0644
Kauniiden heijastimien löytäminen on aina mieltä lämmittävää – turvallisuus on aina muodissa.

Yksi ihan erityisen maininnan ansaitsevista jutuista on mielestäni yllä olevat Kirjosillan heijastimet. Monille heijastimen käyttö tuntuu olevan jotenkin ihan ylitsepääsemättömän tylsää, mutta tällaisella kaunokaisella kelpaa heijastella tuolla pimeissä aamuissa tai illoissa (tai päivissä). Minä olen vähän sellaista joulukuusi-ihmisryhmää heijastinten kanssa, eli mielestäni enemmän on aina enemmän ja näyn mieluummin enemmän kuin vähemmän. Monia tuntuu kuitenkin rassaavan heijastimen heiluminen, roikkuminen tai ulkonäkö, ja Kirjosilta ratkaisee kaikki nämä ongelmat todella näppärästi. Tällaisten heijastinten olemassaolo kumoaa mielestäni viimeisetkin syyt olla näkymättä pimeässä, ja siksi halusin nostaa ne ihan erityisesti esiin.

IMG_0645
Titityy – miksi en vierailisi paikallisen lankakauppani kojulla, kun sekä minä että langat olemme matkustaneet Jyväskylästä Tampereelle asti?

Yksi viimeisistä stopeistani messuilla oli Titityy – onhan sinne täällä Jyväskylässä meiltä kotoa ainakin kaksi kilometriä. Pitihän siellä vähän käydä hipsuttelemassa lankoja ja testaamassa, tuntuvatko ne erilaiselta Tampereen ilmanalassa kuin täällä Keski-Suomessa.

Poikkesin messuilla myös Snurrella, Lankavan kudepaljoudessa ja ehkä jossain muuallakin, mutta ostokseni messuilta jäivät hyvin hillityiksi. Lankaideasta ostin yhden kerän ihan tavallista Schachenmayrin Regia-sukkalankaa, Ommelliselta trikoopöksyt ja Design Kuutoset -kojulta taskullisen mekon. Teknisten probleemien vuoksi juuri nyt en saa kuvia liitettyä näistä ostoksista, mutta yritän muistaa sisällyttää vaatteet joihinkin neulekuviin, jotta saan näytettyä ne myöhemmin.

Olin ennakkoon ajatellut, että langoista erossa pysyminen olisi paljon vaikeampaa, mutta todellisuudessa pyörittelin tuota sukkalankaakin melko pitkään käsissäni pohtien sitä, onko sille oikeasti ja varmasti käyttöä. Toki hipelsin myös kaikenlaisia ihania luksusvyyhtejä, mutta mikään ei oikein tuntunut juttelevan sillä tavalla, että se olisi ollut pakko saada mukaan. Tätäkö se on, kun on järki päässä? Tuntuu hassulta!

♥: Emmi

Ruskasukat

Syyskuun lopussa, kelien viiletessä, sain valmiiksi sukat pitkästä aikaa ihan vaan itselleni. Kuljen villasukat jalassa käytännössä ympäri vuoden, eli sinänsä syksy ei vuodenaikana vaadi sen kummempaa panostusta, mutta kyllä uudet sukat tietenkin piristävät jatkuvasti pimeneviä päiviä.

ruskasukat_1_
Kantapäät on neulottu kierretyllä joustimella, mikä tekee aika hauskan efektin kantalappuun!

Ruskasukat
Koko: 39
Lanka: Aya Fibers Moss-Rose värissä OOAK
Puikot: 2,5 mm
Langan menekki: 58 grammaa = 244 metriä

Lankana käytin Aya Fibersin Moss-Rosea, jossa on 75 prosenttia villaa ja loput 25 prosenttia nailonia. Lanka on fingering-vahvuista, ja tarkemmin siinä on 420 metriä sadassa grammassa. Vyyhdillä ja kerällä Moss-Rose tuntui karkeahkolta, mutta neulottaessa karheutta ei oikeastaan edes huomannut. Varsinkaan kastelun jälkeen sukat eivät tunnu enää sen karkeammilta kuin muutkaan tavalliset sukat, joten ajattelin, että voisin tehdä jämästä itselleni vielä sukkiin sopivat kämmekkäät. Voi tosin olla, että se ajatus saa jäädä vielä hetkeksi, olen nimittäin hirveä vilukissa ja käytän melko paksujakin lapasia jo tässä vaiheessa syystalvea mieluummin kuin kämmekkäitä. Seuraavan kerran tarvetta kämmekkäille saattaa siis olla vasta ensi keväänä.

ruskasukat_3_
Huomasin vasta kuvia muokatessa, että sukat olivat jaloissani ihan vinksin vonksin. Hupsista!

Mutta, takaisin näihin sukkiin! Neuloin varteen 14 kerrosta kierrettyä joustinta, jonka jälkeen posottelin menemään tuollaista mallineuletta, jonka kuvittelisin olevan nimeltään kahden kerroksen helmineule. Neuloin siis 2 kerrosta *1o, 1n*, jonka jälkeen 2 krs *1n, 1o*. Jatkoin tällä tavalla kunnes varren mitta tuntui hyvältä, jonka jälkeen neuloin kantalapun kierrettyä joustinneuletta. Tasona neulottaessa oikean puolen kerroksella neulotaan siis *1o kiertäen, 1n* ja nurjalla puolella vastaavasti *1n kiertäen, 1o*. Tästä eteenpäin ei olekaan juuri sen erikoisempaa kerrottavaa, sillä neuloin jalkapöydällä edelleen samaa kahden kerroksen helmineuletta ja pohjassa sileää oikeaa kunnes sukka yletti melkein pikkuvarpaaseen. Kärkeen tein ihan tavallisen nauhakavennuksen.

ruskasukat_2
Koulutyttölook – check!

Huomenna sunnuntaina olen menossa Tampereen kädentaitomessuille, eli seuraava postaus onkin todennäköisesti messuhulinoihin liittyvää ihastelua. Saa nähdä, löytyykö kojuilta enää mitään lauantain kävijäennätysten jälkeen – toisaalta on ainakin helppo pysyä budjetissa jos parhaat herkut on jo viety päältä!

Näkemisiin,
♥: Emmi